Ydinvastaus: valvontakamera ulos ja tallentava kameravalvonta
Tallentava kameravalvonta kuvaa ja säilyttää videota ennalta määritellyn ajan, jotta tapahtumia voidaan ehkäistä ja selvittää jälkikäteen. Hyvä järjestelmä valitaan kuvattavan alueen, valaistuksen, sääolosuhteiden, tallennustavan ja tietosuojan perusteella. Yrityskohteessa valvonnan tarkoitus ja informointi on määriteltävä ennen käyttöönottoa. Lähteet ja soveltamisrajaukset on koottu alla olevaan tietosuojaosuuteen.
| Tallennusmalli | Sopii erityisesti | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Paikallinen tallennus | Kohteisiin, joissa halutaan tallenteet omaan hallintaan | Tallentimen ylläpito ja fyysinen suojaus |
| Pilvitallennus | Etähallintaan ja usean toimipisteen keskitettyyn käyttöön | Verkkoyhteys, palveluntarjoaja ja säilytysehdot |
| Hybriditallennus | Kohteisiin, joissa tarvitaan sekä paikallinen varmistus että etähallinta | Kahden ympäristön käyttöoikeudet ja ylläpito |
Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä, kun henkilö on tunnistettavissa suoraan tai välillisesti, myös ilman tallennusta. Yksinomaan henkilökohtaiseen tai kotitaloutta koskevaan toimintaan voi soveltua kotitalouspoikkeus, jolloin GDPR:n velvoitteet eivät koske tätä toimintaa. Muussa GDPR:n piiriin kuuluvassa valvonnassa tarvitaan käyttötarkoitus, käsittelyperuste, asianmukainen informointi ja tarpeeseen rajattu säilytysaika.
Kameravalvonta omalla pihalla — säädösten vaatimukset ja toteutus
Jos yksityishenkilön kamera kuvaa vain omaa kotia tai yksityistä pihaa yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa varten, kotitalouspoikkeus voi soveltua. Tällöin GDPR ei edellytä valvontakylttiä tai tietosuojaselostetta. Poikkeus ei kata taloyhtiön tai yrityksen valvontaa, eikä jatkuvaa tallentavaa valvontaa, joka ulottuu edes osittain julkiselle alueelle. Myös naapurin alueen kuvaaminen edellyttää erillistä lainmukaisuuden arviointia; rajaa se pois. Kotitalouspoikkeus ei poista salakatselun kieltoa tai muiden yksityisyyden suojaa.
| Tilanne | Sovellettava sääntö | Mitä on ratkaistava |
|---|---|---|
| Yksityishenkilön oma koti tai yksityinen piha, vain kotitalouskäyttö | Kotitalouspoikkeus voi soveltua (GDPR 2(2)(c)) | Käyttötarkoitus ja kuvausalue; muiden yksityisyys ja salakatselun kielto |
| Kotipihan jatkuva tallentava valvonta ulottuu julkiselle alueelle | Kotitalouspoikkeus ei sovellu | Rajaa kuvausalue; arvioi käsittelyperuste, tarpeellisuus, informointi ja säilytysaika |
| Taloyhtiön yhteiset alueet | GDPR, kun henkilöitä voidaan tunnistaa; yhtiön päätösvalta erikseen | Tarpeellisuus, käsittelyperuste, päätöksenteko, informointi, käyttöoikeudet ja säilytys |
| Porraskäytävä tai muu kotirauhan suojaama alue | GDPR:n lisäksi rikoslain 24 luvun yksityisyyden suoja | Selvitä asukkaiden suostumukset ja kuvaamisen oikeutus erikseen; yhtiön päätös ei yksin riitä |
| Työpaikka | GDPR ja työelämän tietosuojalain 16, 17 ja 21 § | Sallittu tarkoitus, rajaus, henkilöstömenettely, informointi ja poistaminen |
Taloyhtiön ja työpaikan erityisvaatimukset
Taloyhtiön kameravalvontaan ei sovelleta kotitalouspoikkeusta. Kun henkilöitä voidaan tunnistaa, taloyhtiö vastaa rekisterinpitäjänä käyttötarkoituksesta, käsittelyperusteesta, tarpeellisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta. Oikeutettua etua käytettäessä tehdään etujen tasapainotesti. Kuvaus rajataan tarpeelliseen alueeseen, tallenteiden käyttöoikeudet rajataan ja säilytysaika perustellaan. Asukkaille ja muille kuvattaville annetaan tietosuojatiedot, ja valvonnasta ilmoitetaan ennen valvonta-alueelle saapumista. Pelkkä yhtiön päätös tai kyltti ei oikeuta kuvaamaan asuntoja tai muita kotirauhan suojaamia tiloja.
Työnantaja voi käyttää kameravalvontaa lain 759/2004 16 §:n mukaisiin turvallisuus-, omaisuudensuoja- ja tuotantoprosessien valvontatarkoituksiin. Yksittäisen työntekijän tarkkailu on pääsääntöisesti kielletty. Tiettyyn työpisteeseen kohdentaminen voi kuitenkin olla sallittua 16 §:n 2 momentin edellytyksillä: tarkkailun on oltava välttämätöntä työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhan tai työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi; omaisuusrikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, kun työntekijän tehtävän olennainen osa on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta; tai tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyynnöstä hänen etujensa ja oikeuksiensa varmistamiseksi. Välttämättömyys koskee kaikkia kolmea poikkeusperustetta. Ennen käyttöönottoa selvitetään vähemmän yksityisyyteen puuttuvat keinot. Ennen päätöksentekoa toteutetaan soveltuva 21 §:n mukainen vuoropuhelu tai kuuleminen. Henkilöstölle tiedotetaan ja valvonnasta sekä tallentamisesta ilmoitetaan näkyvästi 17 §:n mukaisesti.
Viranomaislähteet
Tietosuojasisältö tarkistettu 29.10.2026:
- EDPB:n lopullinen ohje 3/2019 videovalvonnasta, erityisesti kohdat 2.3, 3, 7 ja 8
- GDPR, erityisesti 2(2)(c), 5, 6, 13 ja 32 artikla
- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, 16, 17 ja 21 §
- Rikoslaki 39/1889, 24 luvun 6 ja 11 §
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luvun 2 §
Security.fi suunnittelee, asentaa ja ylläpitää kameravalvontaa yrityksille, taloyhtiöille ja yksityiskotitalouksille. Tältä sivulta löydät suorat vastaukset niihin kysymyksiin, jotka hankinnassa tulevat vastaan: mitä järjestelmä maksaa, mitä laki vaatii, kuinka kauan tallenteita saa säilyttää ja miten kokonaisuus suunnitellaan.
Kenelle kameravalvonta sopii?
Kameravalvonta ratkaisee eri ympäristöissä eri ongelman, ja siksi sama järjestelmä ei palvele kaikkia.
| Kohde | Tyypillinen kameramäärä | Mitä valvonnalla ensisijaisesti ratkaistaan |
|---|---|---|
| Pieni toimisto tai liiketila | 4–6 | Sisäänkäynnit, varasto ja piha-alue |
| Myymälä tai ravintola | 6–10 | Hävikki, kassapoikkeamat, ilta- ja yötoiminta |
| Taloyhtiö | 4–8 | Piha, jätekatos, pyörävarasto ja autohalli |
| Teollisuus tai logistiikka | 10–30 tai enemmän | Perimetri, lastausalueet, tuotanto, kalusto |
Kohdekohtaiset sivut: kameravalvonta yritykselle, kameravalvonta taloyhtiölle, teollisuuteen, myymälään, logistiikkaan ja varastoihin ja oppilaitoksiin.
Mitä kameravalvonta maksaa?
Security.fi:n kameravalvonta kuukausipalveluna alkaa 39,90 €/kk + aloitusmaksu 495 € (lisäkamerat 7,90 €/kk/kpl), ja hinta sisältää laitteet, tallennuksen, etäkäytön ja ylläpidon. Aloitusmaksu sisältää keskuslaitteiden asennuksen; lisäkameroiden asennustyö (67 €/h), kaapelit ja tarvikkeet laskutetaan erikseen. Kuukausimalli poistaa suuren alkuinvestoinnin ja pitää ylläpidon, päivitykset ja tietoturvan hinnassa mukana.
Kokonaishintaan vaikuttavat käytännössä viisi asiaa:
- kameramäärä ja kameratyypit
- tallennustapa — paikallinen, pilvi vai hybridi
- resoluutio ja tallenteiden säilytysaika
- analytiikan tarve
- sopimuskausi
Kertahankinta on mahdollinen, mutta silloin ylläpito, päivitykset ja huolto tulevat erikseen. Kustannusrakenne on eritelty kokonaan sivulla kameravalvonnan hinta.
Kameravalvontajärjestelmät: mitä kokonaiskustannukseen kuuluu?
Kameravalvontajärjestelmän kustannus muodostuu kameramäärästä, tallennustavasta, asennuksesta, kaapeloinnista, tarvittavista tarvikkeista sekä ylläpidosta. Kuukausipalvelussa laitteet, tallennus, etäkäyttö ja ylläpito sisältyvät palveluun, kun taas kertahankinnassa laitteet ja asennus ovat alkuinvestointi ja ylläpito jää erikseen järjestettäväksi. Katso 10 kameran kameravalvontajärjestelmän kokonaiskustannus -erittely ennen eri toteutusmallien vertailua.
Valvontakamera ulos: valitse ratkaisu näin
Kun haetaan valvontakameraa ulos, ratkaisu kannattaa valita tässä järjestyksessä:
- Rajaa kuvattava alue — sisäänkäynti, piha, portti, pysäköinti tai rakennuksen reuna.
- Tarkista valaistus — päivä, hämärä, yö ja vastavalo vaikuttavat käyttökelpoiseen kuvaan.
- Valitse ulko-olosuhteisiin sopiva toteutus — laite, kiinnitys ja kaapelointi on suunniteltava kohteen sää- ja ilkivaltariskin mukaan.
- Päätä tallennusmalli — paikallinen, pilvi tai hybridi sen mukaan, miten tallenteita käytetään ja hallitaan.
- Määritä käyttöoikeudet ja säilytysaika — vain tarpeellisille käyttäjille, perustellulla säilytysajalla.
- Selvitä informointivelvollisuus ennen käyttöönottoa — kameran näkökenttä, mahdollinen kotitalouspoikkeus ja soveltuvat tietosuojatiedot ratkaistaan samalla kertaa.
Yrityksen, taloyhtiön tai omakotitalon ulkokameran tarpeet eivät ole samoja. Siksi Security.fi:n maksuton kameravalvonnan kartoitus alkaa kohteesta ja käyttötarkoituksesta, ei yksittäisen kameramallin valinnasta. Katso myös kameravalvonnan hinta ja kameravalvonnan informointi ja kyltit.
Miten kameravalvontajärjestelmä toimii?
Järjestelmä muodostuu viidestä kerroksesta, ja jokainen niistä on oma päätös:
- Kamerat — sijoittelu, kuvakulma ja valaistusolosuhteet ratkaisevat, saadaanko tapahtumasta käyttökelpoinen kuva.
- Tallennus — paikallinen tallennin, pilvi tai hybridi; tästä riippuu myös se, miten järjestelmä käyttäytyy verkkokatkossa.
- Käyttöoikeudet — kuka näkee mitä, ja mitä katselusta jää lokiin.
- Etäkäyttö — selain tai mobiilisovellus ilman kohteen verkkoon avattuja portteja.
- Analytiikka — valinnainen kerros, joka muuttaa kuvan hälytyksiksi.
Tekninen erittely kerroksittain on sivulla kameravalvonnan teknologia.
Mitä AI-kameravalvonta tarkoittaa?
AI-kameravalvonnassa videoanalytiikka tunnistaa kuvasta tapahtumia ja tekee niistä hälytyksiä, sen sijaan että kuvaa katsottaisiin jatkuvasti. Ero on ajoituksessa: järjestelmä ilmoittaa poikkeamasta silloin kun se tapahtuu, eikä vasta jälkiselvityksessä.
Yleisimmät toiminnot ovat ihmisen ja ajoneuvon erottaminen toisistaan, rajatun alueen valvonta, linjan ylityksen havaitseminen ja rekisterikilpien tunnistus. Analytiikka kannattaa rajata niihin kohtiin, joissa hälytyksellä on oikea vastaanottaja — muuten se tuottaa vain kohinaa. Lisää sivulla AI-kameravalvonta.
Mitä GDPR vaatii kameravalvonnalta?
Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä, kun henkilö on tunnistettavissa suoraan tai välillisesti, myös ilman tallennusta. Yksinomaan henkilökohtaiseen tai kotitaloutta koskevaan toimintaan voi soveltua kotitalouspoikkeus, jolloin GDPR:n velvoitteet eivät koske tätä toimintaa. Muussa GDPR:n piiriin kuuluvassa valvonnassa tarvitaan käyttötarkoitus, käsittelyperuste, asianmukainen informointi ja tarpeeseen rajattu säilytysaika. Kun GDPR soveltuu, ratkaistaan seuraavat asiat:
- Käyttötarkoitus ja käsittelyperuste — mitä valvonnalla suojataan ja millä perusteella.
- Informointi — näkyvä kyltti tai tarra ennen valvonta-aluetta ja helposti saatavilla olevat täydentävät tietosuojatiedot.
- Käyttöoikeuksien rajaus — pääsy tallenteisiin vain nimetyille henkilöille.
- Säilytysaika — perusteltu ja dokumentoitu.
- Rekisteröidyn oikeudet — pystyttävä toteuttamaan käytännössä.
- Dokumentaatio — tietosuojaseloste ja tarvittaessa vaikutustenarviointi.
Sovellettavat säädökset ovat tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 ja tietosuojalaki 1050/2018. Työpaikoilla sovelletaan lisäksi lakia yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004. Kokonaiskuva on sivuilla kameravalvonta ja GDPR ja kameravalvonnan laki Suomessa.
Kuinka kauan kameratallenteita saa säilyttää?
GDPR:n soveltuessa säilytysaika määritellään käyttötarkoituksen ja todellisen tarpeen perusteella; 30 vuorokautta ei ole lakisääteinen oletus. EDPB suosittelee yleensä poistamista muutaman päivän kuluessa, ja yli 72 tunnin säilytys vaatii sitä vahvemmat perustelut mitä pidempi aika on. Tämä ei ole ehdoton 72 tunnin enimmäisaika. Työpaikalla 17 § edellyttää poistamista heti tarpeen päätyttyä ja pääsääntöisesti viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä; laissa säädetään erikseen tilanteista, joissa säilytystä voidaan jatkaa. Kotitalouspoikkeuksen piiriin kuuluvaan toimintaan GDPR:n säilytyssäännöt eivät sovellu.
Säilytysajan määrittely ja poistokäytännöt: säilytysajat ja poistokäytännöt.
Missä kameroita saa käyttää — ja missä ei?
Työpaikalla kameravalvonta on kielletty käymälöissä, pukeutumistiloissa, vastaavissa tiloissa ja muissa henkilöstötiloissa sekä työntekijän henkilökohtaisessa työhuoneessa. Yksittäisen työntekijän tarkkailu on pääsääntöisesti kielletty, mutta 16 §:n 2 momentissa säädetään rajatuista työpisteeseen kohdentamisen poikkeuksista. Kotirauha ja salakatselun kielto on arvioitava erikseen myös kotona ja taloyhtiössä. Pelkkä informointi ei tee kuvaamisesta sallittua.
Työpaikan työpisteeseen kohdentamisen poikkeukset ja käyttöönoton menettely on kuvattu edellä. Omistusoikeus tilaan tai valvontakyltti ei yksin ratkaise valvonnan sallittavuutta.
Työpaikan erityistilanteet on käsitelty sivulla kameravalvonta työpaikalla, ja tallenteiden luovuttaminen viranomaiselle sivulla tallenteiden luovutus ja viranomaispyynnöt.
Voiko kameroita katsoa etänä?
Kyllä. Etäkäyttö toteutetaan selaimella tai mobiilisovelluksella ilman, että kohteen verkkoon avataan portteja internetiin. Käyttöoikeudet määritellään rooleittain, joten isännöitsijä, myymäläpäällikkö ja tekninen ylläpito näkevät vain ne kamerat ja toiminnot, jotka heille on myönnetty. Katselu ja tallenteiden haku jäävät lokiin; lokitus tukee käytön valvontaa ja riskiperusteista tietoturvaa. Toteutus on kuvattu sivuilla etäkäyttö ja etähallinta ilman avoimia portteja.
Paikallinen, pilvi vai hybridi?
| Malli | Vahvuus | Huomioitava |
|---|---|---|
| Paikallinen tallennus | Tallenteet omassa hallinnassa, toimii verkkokatkossa | Ylläpito ja päivitykset kohteessa |
| Pilvi | Kevyt ylläpito, yhtenäinen monen toimipisteen hallinta | Riippuvuus verkkoyhteydestä ja kaistasta |
| Hybridi | Kriittinen kuva paikallisesti, hallinta keskitetysti | Kaksi ympäristöä ylläpidettävänä |
Vertailu on avattu tarkemmin sivulla pilvi ja hybridi.
Miten kameravalvonta yhdistetään muuhun turvallisuuteen?
Kamera on vahva työkalu, mutta se ei yksin korvaa kulunvalvontaa, murtohälytystä eikä organisaation toimintamalleja. Jos riski liittyy pääosin luvattomaan kulkuun tai välittömään reagointiin, kameravalvonta kannattaa rakentaa osaksi muuta ketjua.
Integraatio tuottaa käytännössä kolme hyötyä: hälytys tuo mukanaan kuvan tapahtumahetkestä, tilanne voidaan arvioida ennen toimenpiteitä, ja turhat hälytyskäynnit vähenevät. Yhdistäminen kulunvalvontaan, hälytysjärjestelmiin ja paloilmoittimeen on kuvattu sivulla integraatiot ja rajapinnat.
Miten kameravalvontajärjestelmä suunnitellaan?
Suunnittelu etenee kohteessa seitsemässä vaiheessa:
- Käyttötarkoitus — mitä halutaan ehkäistä ja mitä pitää voida todentaa.
- Kamerapaikat — kuvakulmat, etäisyydet ja valaistusolosuhteet.
- Tallennustapa — paikallinen, pilvi vai hybridi.
- Säilytysaika — perusteltu pituus ja poistokäytäntö.
- Käyttöoikeudet — roolit ja lokitus.
- Etäkäyttö ja tietoturva — verkkoratkaisu ilman avoimia portteja.
- Tietosuojadokumentaatio — informointi, seloste ja tarvittaessa vaikutustenarviointi.
Security.fi tekee vaiheet 1–4 maksuttomana kartoituksena ennen tarjousta, jotta tiedät mitä olet ostamassa ja miksi.
Miten Security.fi toteuttaa kokonaisuuden?
Security Eye Finland Oy (Y-tunnus 2702704-3) toimittaa kameravalvonnan yhtenä kokonaisuutena: kartoitus, suunnittelu, asennus, käyttöönotto, koulutus ja ylläpito. Palvelumallissa laitteet, tallennus, etäkäyttö ja ylläpito sisältyvät kuukausihintaan, joten järjestelmä pysyy päivitettynä ilman erillisiä investointisyklejä; aloitusmaksu (495 €) sisältää keskuslaitteiden asennuksen, ja lisäkameroiden asennustyö (67 €/h), kaapelit ja tarvikkeet laskutetaan erikseen.
Tietosuoja ei ole erillinen lisäpalvelu vaan osa suunnittelua: säilytysaika, käyttöoikeudet ja informointi ratkaistaan samassa yhteydessä kamerapaikkojen kanssa. Paikkakuntakohtaiset sivut on listattu paikkakuntahakemistossa.
